Ympäristö

Biokaasutekniikan avulla voidaan saada aikaan ympäristön kannalta kestävä yhteiskunta. Biokaasu mahdollistaa biojätteiden, jätehuollon, energiantuotannon, maatalouden ja ruoantuotannon suljetun kierron. Ympäristöä vaalivassa yhteiskunnassa yhdyskunnan, teollisuuden ja maatalouden biojätteet ovat raaka-ainetta, josta tuotetaan mm. polttoainetta ajoneuvoihin. Jäte kuljetetaan biokaasujäteautoilla, joiden polttoaine on tuotettu niiden kuljettamasta jätteestä. Biokaasulaitoksen mädätysjäännöksestä saadaan pelloille biolannoitetta, jonka käyttö vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja muita ympäristöhaittoja.

Biokaasutuksella eli mädätyksellä on muihin biojätteenkäsittelymenetelmiin verrattuna eniten ympäristönsuojeluun liittyviä hyötyjä:

1) Mädätys säilyttää ravinteet selvästi parhaiten biojätteen eri käsittelymuodoista eli se mahdollistaa jätteen materiaalikäytön lannoitteena jätehierarkian ensisijaisena jätteenkäyttömuotona. Kaikki muut biojätteen käsittelymenetelmät hukkaavat merkittävän osan ravinteista, erityisesti typen osalta. Typpilannoitteiden valmistus on kaikkein energia- ja päästöintensiivisintä lannoitevalmistusta ja siten keinolannoitteiden välttäminen alentaa merkittävästi viljelyn elinkaaren päästöjä. Maatiloilla lannan ravinteiden mahdollisimman tehokas käyttö parantaa tilan kannattavuutta, koska vähennetään ostolannoitteiden hankintoja. Mädätysjäännös myös ylläpitää maaperän kuntoa sekä hiilitasetta ja estää eroosiota, toisin kuin polton tuhka.

2) Mädätysjäännöksessä merkittävä osa typestä on vesiliukoisessa, kasvien helposti käytettävässä muodossa, mikä vähentää viljelyn typpioksiduulipäästöjä ja typpiyhdisteiden vesistöpäästöjä verrattuna keinolannoitteiden käyttöön.

3) Mädätysprosessia käytettäessä metaanipäästöt vähenevät muihin käsittelymenetelmiin verrattuna, sillä metaani hyödynnetään suljetussa prosessissa energiana. Sen sijaan useissa muissa menetelmissä biojätettä varastoidaan pitkiä aikoja (esim. lantaa varastoaltaissa), jolloin se tuottaa merkittäviä metaanipäästöjä. Myös kompostointi tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä.

4) Mädätysprosessi tuottaa energiaa metaanina, joka on moottoriteknisesti erityisen korkeatasoinen yli 140-oktaaninen polttoaine eli sitä voidaan käyttää erityisen suurella hyötysuhteella ja alhaisilla päästöillä liikenteen sekä liikkuvien työkoneiden – kuten traktorien, leikkuupuimurien, trukkien ja kaatopaikkajyrien – polttoaineena. Tällöin sillä korvataan fossiilisia polttoaineita ja vältetään niiden käytöstä aiheutuvat päästöt. Maatiloilla se mahdollistaa tuotetun ruoan fossiilihiilisisällön merkittävän alentamisen eli ruoantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen merkittävän alentamisen. Lisäksi metaania voidaan hyödyntää myös sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä keskitetysti että hajautetusti, jolloin myös korvataan fossiilisia polttoaineita päästöineen. Poltto mahdollistaa käytännössä biojätteen energiahyödyntämisen vain lämpönä ja suurissa laitoksissa lisäksi pieneltä osin sähkönä, mutta mahdollisuus liikenne- ja työkonepolttoaineiden valmistukseen menetetään. Mädätys soveltuu erityisen hyvin kosteiden jätteiden käsittelyyn, kun taas poltto edellyttää energiaa runsaasti vievää kuivausta, joten elinkaaren energiatehokkuudessa mädätys on parempi. Biojäte on polttoprosessin kannalta erityisen likainen polttoaine, joka merkitsee alhaista hyötysuhdetta ja lyhyttä huoltoväliä. Poltto hävittää suurimman osan jätteen materiaalihyödyntämispotentiaalista eli lannoitearvosta.

5) Biokaasun liikennekäyttö alentaa erittäin merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna muiden biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön.

6) Biokaasun liikennekäyttö alentaa erittäin merkittävästi typen ja rikin oksidien ja pienhiukkasten päästöjä sekä melua verrattuna fossiilisten polttoaineiden polttoon.

7) Mädätys vähentää merkittävästi lannan ja muiden biojätteiden hajuhaittoja muihin käsittelymenetelmiin verrattuna, sillä prosessi on suljettu ja hajottaa hajua aiheuttavia yhdisteitä. Lannan hajuhaittojen väheneminen lisää maatalouden hyväksyttävyyttä ja toimintaedellytyksiä.

8) Suomen biojätteiden käsittelymarkkinoita dominoivassa kompostoinnissa jätteen energiasisältö jätetään kokonaan hyödyntämättä ja lisäksi käytetään energiaa käsittelyprosessiin, mm. ilmastukseen ja sekoitukseen. Koska kyseinen energia on käytännössä usein fossiilista, siitä aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä.

9) Mädätyksessä jätemassan (kuiva-aineen) määrä vähenee suurimman osan poistuessa metaanina sekä hiilidioksidina ja taudinaiheuttajien määrä vähenee oleellisesti.

10) Mädätys mahdollistaa maatilojen energiaomavaraisuuden, millä on paikallisesti suuri merkitys.

11) Mädätys mahdollistaa myös maatilojen energiayliomavaraisuuden eli tulot polttoaineiden, sähkön ja lämmön sekä tulevaisuudessa mahdollisesti myös hiilidioksidisertifikaattien ja vihreän energian sertifikaattien myynnin kautta. Energian huoltovarmuus lisääntyy paitsi maatilalla myös sen ympäristössä. Maatiloille saadaan uusia tulonlähteitä ja maatilojen teknologiaa palvelemaan syntyy uutta yritystoimintaa. Molemmat ovat tärkeitä tavoitteita erityisesti nykyisessä kiristyneessä kulujen kasvun tilanteessa.

12) Mädätyksen laaja käyttö maataloudessa sekä kuntien ja teollisuuden biojätteiden käsittelyssä merkitsisi etuja koko valtakunnan tasolla, koska se edistää ympäristön suojelua, energian huoltovarmuutta, työllisyyttä ja terveysongelmien vähentämistä sekä parantaa kriisivalmiutta ja turvaa ruoantuotannon kriisitilanteissa, jolloin yleinen sähkön ja polttoaineiden jakelu keskeytyy tai katkeaa. Nykyään ko. teknologiaa käytetään Suomessa äärimmäisen vähän.

Lähde: Ari Lampinen & Anu Laakkonen: Kunnat liikennebiokaasun tuottajina ja käyttäjinä – Kuntapäättäjän syventävä opas