Biokaasu ja maatilat

Suomessa muodostuu lantaa noin 17,3 miljoonaa tonnia ja ylijäämänurmia 1,5 miljoonaa tonnia sisältäen lähes 83 000 tonnia typpeä ja 22 000 tonnia fosforia. Maatalousmassojen biokaasupotentiaali on varsin merkittävä, luokkaa 4 TWh.  Tässä luvuissa ei vielä ole mukana mahdollisia biokaasun tuotantoa varten viljeltyjä peltobiomassoja. On arvioitu, että peltobiomassoista voitaisiin rehun ja ruoan tuotantoa haittaamatta tuottaa energiaa biokaasuna useita terawattitunteja.

Suomessa oli noin 20 ns. maatalouden biokaasulaitosta, jotka käsittelevät pääosin lantaa ja jonkin verran myös peltobiomassoja (tilanne joulukuussa 2018; Biokaasuyhdistys ry:n biokaasulaitoskartta). Muutamilla laitoksilla käsitellään myös mm. elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Lisäksi maatalouden lantoja käsitellään muutamilla keskitetyillä biokaasulaitoksilla, joissa lannan ohella käsitellään muita biohajoavia jätteitä ja sivuvirtoja. Useita kymmeniä maatalouden massoihin perustuvia maatilamittakaavan laitoshankkeita on vireillä, suunnittelussa ja rakenteilla eri puolilla Suomea. Lisäksi käynnistymässä on muutamia isompia keskitettyjä lantaa pääraaka-aineenaan käyttäviä laitoshankkeita, joissa panostetaan mädätysjäännöksen jatkojalostamiseen. Myös biokaasun nesteyttäminen raskaan liikenteen käyttöön on käynnistymässä näiden hankkeiden myötä.

Suomen Biokaasuyhdistyksen tavoitteena on edistää biokaasuteknologian käyttöönottoa maataloudessa.

Lähteet ja lisätietoa:

  • Marttinen ym. 2017. Kohti ravinteiden kierrätyksen läpimurtoa – Nykytila ja suosituksen ravinteiden kierrätyksen kehittämiseksi Suomessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 45/2017. Luonnonvarakeskus.
  • Kymäläinen ja Pakarinen (toim.), 2015.  Biokaasuteknologia – raaka-aineet, prosessointi ja lopputuotteiden hyödyntäminen. Suomen Biokaasuyhdistys ry.