Biokaasu ja kunnat

Suomessa on tällä hetkellä hieman yli 100 biokaasulaitosta tai kaatopaikkakaasun talteenottolaitosta (tilanne joulukuussa 2018; Biokaasuyhdistys ry:n biokaasulaitoskartta). Monet lietemädättämöt ja kaatopaikkakaasun talteenottolaitokset ovat kuntien tai kunnallisten vesi- ja jätehuoltoyhtiöiden omistamia. Myös osa yhteiskäsittelylaitoksista on kunnallisten vesi- ja jätehuoltoyhtiöiden omistuksessa.

Kunnat voivat edistää biokaasun tuotantoa ja käyttöä monella tavalla. Suomen teknistaloudellinen biokaasun tuotantopotentiaali on vähintään kymmenkertainen nykytuotantoon (noin 1 TWh, 2018) nähden (Tähti ja Rintala 2010). Hyödyntämätöntä biokaasupotentiaalia on erityisesti maataloudessa, mutta myös kuntien vastuulla olevissa yhdyskuntien jätevesilietteissä ja kotitalouksien biojätteissä on potentiaalia. Kunnat voivat edistää biojätteiden kierrätystä biokaasun raaka-aineeksi esimerkiksi edellyttämällä biojätteen erilliskeräystä jätehuoltomääräyksissään. On laskettu, että keräämällä ja käsittelemällä Suomen kotitalouksien biojätteet biokaasulaitoksissa saataisiin polttoainetta 90 000 kaasuautolle (lue lisää www.materiaalitkiertoon.fi). 

Kunnat voivat edistää myös biokaasun käyttöä. Biokaasua voidaan käyttää sähkön ja lämmön tuotantoon sekä liikennepolttoaineena. Monet kunnat tavoittelevat hiilineutraalia energiantuotantoa ja liikennettä. Biokaasun liikennekäyttö tarjoaa kunnille mahdollisuuden vähentää liikenteen päästöjä ja öljyriippuvuutta. Kunnat voivat edellyttää kuljetushankinnoissaan biokaasukäyttöistä kalustoa. Hyviä esimerkkejä on jo olemassa Suomessakin, esimerkiksi Vaasassa kaupunkibussit käyttävät biokaasua (lue lisää Biokaasu 2/2018 lehti, s.12-13), Jyväskylässä liikkuvat biokaasulla niin jäteautot kuin kotisairaanhoito ja Lappeenrantakin on ottanut ensimmäiset biokaasubussit käyttöön joulukuussa 2018.

Suomen Biokaasuyhdistys tekee mielellään yhteistyötä kuntien kanssa biokaasutietouden lisäämiseksi esimerkiksi esitelmien ja seminaarien muodossa.

Esimerkkejä: