Suomen Biokaasuyhdistys ry:n mielipide Hiiletön liikenne 2045 – polkuja päästöttömään tulevaisuuteen -väliraportista

Saatesanat: Liikennesektorin päästövähennyksillä on tärkeä rooli Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa. Biokaasu on uusiutuva, kotimainen ja edullinen liikenteen polttoaine. Biokaasun käytön lisäämisellä voidaan vähentää henkilö- ja raskaan liikenteen hiilidioksidipäästöjä nopealla aikataululla, sillä biokaasuautojen tekniikka on luotettavaa, edullista ja heti käyttöönotettavissa. Suomen Biokaasuyhditys ry haluaa  tuoda esille näkemyksiään ja kehitysideoitataan, miten biokaasu voitaisiin paremmin huomioida Hiiletön liikenne 2045 -jatkotyössä. Suomen Biokaasuyhdistys ry toimitti vastaukset myös ILMO45-väliraportin sidosryhmäkyselyyn, jossa sidosryhmät saivat esittää näkemyksiään väliraporttiin ja siinä esitettyihin toimenpiteisiin. Kysely oli avoinna 14.9.-8.10.2018 .  | Hiiletön liikenne 2045 – polkuja päästöttömään tulevaisuuteen. Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti

 

Liikenne hiilineutraaliksi monipuolisella keinovalikoimalla

Väliraportin tarkastelutavaksi on valittu kolme kehityspolkua, jotka ovat bio-, tekno- ja palvelu-skenaariot. Näitä väliraportti tarkastelee toisistaan erillisinä kokonaisuuksina ja erilaisin perusolettamuksin. Suomen Biokaasuyhdistys ry:n mielestä tasapainoisin ratkaisu syntyy yhdistelemällä eri skenaarioissa esitettyjä ratkaisuja. Myös väliraportin johtopäätöksissä ollaan yhdistelyn kannalla.

Väliraportissa ei vielä anneta ehdotusta eri toimenpiteiden yhdistelemisestä, eli kaikkein haastavin työ on vasta edessä. Tämä arviointityö tehdään syksyn ja alkutalven 2018 aikana. Liikenteen päästöjen radikaali vähentäminen ei ole helppoa, sillä se edellyttää paljon muutoksia nykyjärjestelmään – tarvitaan systeemitasoinen muutos, joka koskettaa laajasti koko yhteiskuntaa.

Biokaasuyhdistys pitää väliraportin vahvuutena sitä, että siinä tarkastellaan laajasti eri vaihtoehtoja liikenteen saamiseksi hiilineutraalisiksi. Uskomme, että raportissa olevien ohjauskeinojen joukosta sekä ohjauskeinojen tasapainoisella yhdistelemisellä voidaan varmasti toteuttaa liikennesektorin systeemitasoinen muutos kustannustehokkaasti.

Väliraportin haasteita ovat puutteellinen vaikutusten arviointi, skenaariokohtainen jäykkä tarkastelu sekä se, että liikennesektoria tarkastellaan liian irrallisena muista yhteiskunnan muutosdrivereista, kuten kaupungistumisesta. Väliraportin perusteella on mahdotonta arvioida toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta, sillä väliraportissa vaikutusten arviointi on hyvin pintapuolista eikä yksittäisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta ole tietoa.

Jäykästä skenaariotarkastelusta kärsii ainakin biokaasu. Bio-skenaariossa kaasuautoilu ei juuri kasvaisi, koska autokannan uudistumiseen ei ohjauskeinoilla tuettaisi. Joskin bioskenaariossa pyrittäisiin kuitenkin lisäämään biokaasun tuotanto- ja markkinaedellytyksiä. Tekno-skenaariossa autokanta sen sijaan uudistuisi merkittävästi, mikä lisäisi myös kaasuautojen määrää Suomessa. Palvelu-skenaariossa ohjauskeinoilla pyrittäisiin nimenomaan lisäämään joukkoliikennettä ja yhdistettyjä kyytejä, ja biokaasulla olisi sijaa lähinnä raskaan kaluston yhteydessä.

Suomen Biokaasuyhdistys ry uskoo, että biokaasulla on sijaa jokaisessa skenaariossa, koska biokaasun tuotannolla on kestävästi toteutettuna myös monia muita positiivisia aluetaloudellisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia uusiutuvan energiantuotannon lisäksi. Lisäksi kaasuautotekniikka on käyttövalmista ja hinnaltaan edullista, minkä vuoksi kaasuautot voidaan nopeasti ottaa laajamittaisempaan käyttöön.

 

Jatkotyössä pyytäisimme huomioimaan seuraavat asiat:

  • Toivomme, että työn jatkovalmisteluissa otetaan edelleen tarkasti huomioon eri sidosryhmien näkemykset ja viestit.
  • Liikennesektorin päästövähennystoimia ei tule tarkastella irrallaan muiden sektoreiden toimista. Tarkastelussa tulisi huomioida kattavammin muiden sektoreiden päästövähennystoimet, jotta päästäisiin yhteiskunnan kannalta kestävimpään ja tehokkaimpaan lopputulokseen.
  • Tarkastelun tulisi kattaa tuotteen/polttoaineen koko elinkaaren aikaiset vaikutukset.
  • Jatkotyössä tulisi huomioida laajemmin ilmasto- ja energia-asioiden ohella myös muut ympäristöasiat, kuten luonnon monimuotoisuus. Asioita ei tulisi tarkastella ainoastaan yhden ilmiön kautta, vaan tarkastelussa tulisi huomioida eri osa-alueiden ristikkäisvaikutukset. Biokaasun liikennekäyttöä ei tule edistää ainoastaan päästöttömänä liikennepolttoaineena, vaan laajemmin osana mm. luonnonsuojeluun, maatalouteen, yhdyskuntien ja elinkeinoelämän elinvoimaisuuden ylläpitoon liittyviä ratkaisuja.
  • Läpinäkyvyyden ja vertailun parantamiseksi jatkotyössä olisi tärkeää, että ehdotetut toimenpiteet pohjautuisivat realistisiin arvioihin ajoneuvokannan muutoksesta ja toimenpiteiden vaikutuksista ajoneuvokantaan.
  • Taloudellisen kasvupotentiaalin arvioinnissa on syytä huomioida koko biokaasun tuotannon ja jakelun arvoketju ravinteiden kierrätyksineen. Biokaasulla korvataan kokonaan ulkomaista fossiilista tuontipolttoainetta. Lisäksi lisätessä biokaasun käyttöä jää kaikki siitä saatava taloudellinen hyöty alueelle. Olisi tärkeää korjata virheellinen käsitys (sivu 31), että biokaasun kohdalla suurimpia hyötyjiä olisivat ulkomaiset autonvalmistajat sekä kotimaassa latausinfraa ja biokaasun jakeluasemia tai tuotantoa rakentavat yritykset. Biokaasun tuotannon kehittäminen Suomessa edellyttää toimia läpi arvoketjun: maatalouden sivuvirtojen jalostaminen, biojätteen keräys, kuljetus ja esikäsittely, biokaasutus, kierrätyslannoitteiden jalostaminen, sekä liikennekaasun kuljetus ja jakelu. Biokaasu on kotimainen energianlähde, jonka tuottaminen ja jalostaminen lisää hyvinvointia suhteellisen laajasti arvoketjun eri vaiheilla nimenomaan Suomessa. Ulkomaiset ajoneuvojen valmistajat hyötyvät jokaisen käyttövoiman kohdalla, eivät ainoastaan kaasuautoilun.
  • Kokonaisvaltaisempaa tarkastelua tarvitaan, esim. sähköautojen vaikutukset energiajärjestelmään, sähkön tuotannon hyötysuhde, sähköntuotantotapa ja sähköautojen vaatimat akkumetallit.
  • Raportissa ei mainittu synteettistä biokaasua ja power to gas -menetelmiä, joilla on kuitenkin suuri potentiaali. Nämä olisi hyvä lisätä tarkasteluun mukaan ainakin kun tarkastellaan 2030 jälkeistä aikaa.
  • Nykyisten ajoneuvojen kaasun/etanolin konvertointimahdollisuudella voidaan kustannustehokkaasti ja nopeasti muuttaa ajoneuvokantaa. Tätä voidaankin pitää nopeasti toteutettavana toimena.
  • Sivulla 19 on mainittu orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Kirjauksen perusteella voi saada käsityksen, ettei kaatopaikkakielto välttämättä oltaisi jatkamassa. Kaatopaikkakiellon jatkuminen vaikuttaa kuitenkin hyvin todennäköiseltä, sillä kaatopaikkakielto tuli Suomessa voimaan vuonna 2016, minkä lisäksi juuri päivitetyissä jätedirektiiveissä vahvistetaan samantyyppistä kaatopaikkakieltoa kaikissa EU-jäsenmaissa.
  • Kansallinen suunnitelma biopolttoaineiden ja biokaasun hyödyntämisestä on kannatettava. Suunnitelma voisi olla laajempi kattaen myös tuotteiden kestävän tuotannon ja käytön laajemminkin. Näin myös esimerkiksi ravinnekierto voitaisiin ottaa mukaan tarkasteluun.
  • Polttomoottorikiellosta puhuttaessa olisi äärimmäisen tärkeä mainita, että kyseessä on nimenomaan fossiilisia polttoaineita käyttävät polttomoottorit. Myös kaasuautoissa on käytössä polttomoottori.
  • Määritelmien olisi hyvä työstää yhdessä toimialojen kanssa. Osallistumme mielellämme tähän työhön.
  • 29. ”Sähköbussien yleistymistä kaupunkiliikenteessä on edistetty mm. liikennöisijöille suunnattujen investointitukien avulla”. Tukien olisi syytä olla teknologianeutraaleja.

Lisätiedot

Toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä

  • Lausunnot

    Lausuntojen antaminen on tärkeä osa Suomen Biokaasuyhdistyksen toimintaa. Lausunnoilla yhdistys pyrkii vaikuttamaan biokaasualan, biokaasuteknologian käytön ja yleensä uusiutuvan energian suotuisaan kehitykseen Suomessa ja EU:ssa.