MMM:n tuoreen selvityksen mukaan ravinnekierrätyksen todellinen läpimurto edellyttää systeemistä murrosta


Suomen Biokaasuyhdistys ry pitää selvitystä hyvänä pelinavauksena ravinteiden kierrätyksen todellisen läpimurron synnyttämiseksi. Nyt on aika päästä kokeiluista ja pilotoinneista todelliseen tekemiseen. Seuraavalla hallituksella onkin ratkaisun avaimet käsissään. Biokaasuprosessissa syntyy energiaa ja kierrätysravinteita. Orgaanisten lannoitevalmisteiden ja biokaasun tuotanto mm. liikenteen biopolttoaineiden tavoitteiden saavuttamiseksi tukevat toisiaan.

Suomen Biokaasuyhdistys ry:n näkemykset selvitykseen

Ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vaikuttavat jo nyt työn alla olevat isot politikkaakokonaisuudet kuten maatalouspolitiikan uudistus (CAP) sekä ilmasto-, energia- ja liikennepoliittiset kysymykset laajasti. Ravinteiden kierrätykseen vaikuttavia yksittäisiä lainsäädäntökokonaisuuksia ovat esimerkiksi kansalliset päätettäessä energia- ja liikenneverotuksesta sekä EU-lannoitetuoteasetuksen, uusiutuvan energian direktiivin sekä jätedirektiivin kansallisesta toimeenpanosta.

Ravinteiden kierrätyksellä voidaan vähentää maatalouden ja liikenteen CO2-päästöjä sekä synnyttää uutta liiketoimintaa eri puolelle Suomea. Myös vientipotentiaalista voidaan puhua, sillä ravinteiden kierrätykseen liittyvälle osaamiselle on globaalia kysyntää ja fosforivarojen ehtyessä ravinteiden kierrätykseen on joka tapauksessa ryhdyttävä enemmin tai myöhemmin. Suomi voisi olla tässä etunenässä.

Olisikin tärkeä, että ravinteiden kierrätys olisi vahvasti seuraavassa hallitusohjelmassa. Biokaasutusprosessi on keskeisessä roolissa ravinnekierrätyksessä niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Biokaasun tuottaminen liikennekäyttöön parantaa huomattavasti ravinnekierrätysinvestointien kannattavuuspohjaa ja monipuolistaa ansaintamallia.

On hyvä, että selvityksessä tarkastelua laajennettiin sekoite- ja jakeluvelvoitteesta myös muihin ohjauskeinoihin. Tarvitaan monipuolisia ohjauskeinoja kierrätyslannoitteiden kysynnän ja tarjonnan lisäämiseen. Suomen Biokaasuyhdistys ry:n mielestä selvityksessä esitetty toimenpidesuosituskokonaisuus on toimiva ehdotus, josta on hyvä jatkaa lopullisen toimenpideohjelman muodostamiseen tarkempien vaikutusten arviontien jälkeen.

Lantabiokaasun tuotannon toimintaedellytysten parantaminen on yksi selvityksessä esitetyistä toimenpiteistä maatalouden ravinnekierrätyksen käynnistämiseksi. Suomen Biokaasuyhdistyksen mielestä olisi kuitenkin tarpeen, että lantabiokaasutuki kattaisi lannan ohella myös esimerkiksi nurmen. Nurmen vuoroviljelyllä voidaan parantaa maankasvukuntoa ja kasvattaa (lyhytaikaisia) hiilivarastoja.  

Kaiken kaikkiaan eri ministeriöiden virkamiesten sekä sidosryhmien tulisi pikaisesti kokoontua yhteen työstämään ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelmaa. Toinen vaihtoehto on keskittyä pienempää kokonaisuuteen eli biokaasusektorin toimenpideohjelmaa. Oli toimenpideohjelman nimi mikä hyvänsä, niin olisi tärkeää saada työryhmään joka tapauksessa myös energiaverotuksesta ja liikenneverotuksesta päättävät tahot. Rajanveto ravinteiden kierrätyksen ja energiantuotannon välillä on vaikea vetää ja yhteistyötä yli toimialarajojen tarvitaan.

Osana toimenpideohjelmaa tulisi tehdä kattava vaikutusten arviointi, mikä mahdollistaa toimivan toimenpideyhdistelmän löytämisen. Tässä selvityksessä ei tehty vaikutusten arviointia.

Tiivistelmä selvityksestä

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen -selvityksessä tarkasteltiin ravinteiden kierrätyksen nykytilaa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, jonka pohjalta selvityksessä esitetään toimenpidesuosituksia. Selvitys toteutettiin hallituksen toimeksiantona orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämisestä huomioiden erityisesti alueellisten lantaylijäämien ratkaisut.

Ruoantuotanto vaatii ravinnepanoksia maaperän varannoista tai annettuina lannoitteina, mikä nykyisin perustuu pääasiassa mineraalilannoitteisiin ja kotieläintiloilla myös lantaan. Selvityksen mukaan ravinteet eivät kierrä tehokkaasti, vaikka Suomen tavoite on olla ravinnekierrätyksen mallimaa ja Suomen ravinnevisiossa vuoteen 2030 kierrätysravinteilla on toimivat markkinat.

Selvityksen perusteella ravinnekierrätyksen todellinen läpimurto edellyttää systeemistä murrosta, jota ei saavuteta vain markkinaehtoisesti tai lainsäädäntöä ja tukia hienosäätämällä. Selvityksessä suositellaan otettavaksi käyttöön vahvaa ja määrätietoista ohjausta.

Alun perin selvityksessä oli tarkoitus selvittää kierrätyslannoitteiden sekoite- ja jakeluvelvoitetta, mutta tutkijakaarti päätyi laajempaan tarkasteluun. Selvitys suosittelee toimenpidekokonaisuuteen lannoitusrajoitusten kehittämistä kasvien tarpeen mukaisiksi, lannan prosessointiin kannustamista erityisesti lantaylijäämän alueilla sekä kasvitilojen kierrätysravinteiden käytön lisäämistä, lannan prosessoinnin osaamisen lisäämistä, orgaanisten lannoitevalmisteiden kysynnän edistämistä erityisesti maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän kautta sekä lantabiokaasun tuotannon toimintaedellytysten parantamista. Lantabiokaasun ja mädätteen jatkojalostuksen yhdistäviä tukimalleja on selvitettävä pikaisesti.

Julkaisun tiedot:

  • Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019
  • Luostarinen, Sari; Tampio, Elina; Berlin, Titta; Grönroos, Juha; Kauppila, Jussi; Koikkalainen, Kauko; Niskanen, Olli; Rasa, Kimmo; Salo, Tapio; Turtola, Eila; Valve, Helena; Ylivainio, Kari
  • Pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-941-8
  • Lausunnot

    Lausuntojen antaminen on tärkeä osa Suomen Biokaasuyhdistyksen toimintaa. Lausunnoilla yhdistys pyrkii vaikuttamaan biokaasualan, biokaasuteknologian käytön ja yleensä uusiutuvan energian suotuisaan kehitykseen Suomessa ja EU:ssa.