Komissio antoi Suomelle suosituksia jätteenkierrätyksen lisäämisestä

Euroopan komissio julkaksi 24.9.2018 tilaamansa Early Warning -selvityksen tulokset. Selvityksessä on tarkasteltu jätehuollon nykytilaa 14 EU:n jäsenmaassa. Mallinnuksen ja arvioinnin pohjalta on annettu suosituksia jätehuollon kehittämiseksi. Suositukset eivät ole sitovia. Suomi on yksi tarkastelussa mukana olevista maista.

Selvityksellä komissio on halunnut testata jätedirektiivien toteutumisen seurantaan kehitetyn Early warning -mekanismin (varhaisvaroitusjärjestelmä) toimivuutta. Jatkossa järjestelmällä annetaan suosituksia maille, jotka eivät ole saavuttamassa vuosille 2025, 2030 ja 2035 asetettuja jätehuollon tavoitteita.

 

Suositukset Suomelle

Raportti ehdottaa useita eri toimenpiteitä kierrätyksen lisäämiseksi Suomessa. Suosituksien joukossa on esimerkiksi taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönottamista ja alueellisten kierrätystavoitteiden asettamista. Taloudellisia ohjauskeinoksi ehdotettiin jätteenpolttoveroa ja painoon perustuvia jätemaksuja. Tuottajavastuun alaisille jätteille suositellaan toimijoiden yhteistyön parantamista. Orgaanisten jätteiden osalta raportti suosittelee kotitalouksien biojätteen erilliskeräyksen tehostamista.

 

Päivitetyt jätedirektiivit laitettava täytäntöön kesään 2020 mennessä

EU-jätedirektiivi luo yleiset puitteet jätehuollon kehittämiseksi EU:ssa. Jätedirektiivi asettaa muun muassa sitovia yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteita. Vuoteen 2020 mennessä tulisi yhdyskuntajätteestä kierrättää 50 prosenttia, 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035.

Lisäksi päivitetty jätedirektiivi velvoittaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vuoteen 2024 mennessä biojäte joko lajitellaan ja kierrätetään sen syntypaikalla tai se kerätään erikseen eikä sitä sekoiteta muihin jätelajeihin.  Erilliskeräysvelvoite ei koske ainoastaan yhdyskuntajätteitä vaan kaikkien jätteentuottajien biojätteitä.

 

Biojätteen käsittelyyn tarvitaan lisää käsittelykapasiteettiä

Early warning -selvityksen tulokset ovat Suomen Biokaasuyhdistys ry:n mielestä suhteellisen ennalta-arvattavia. Suositusten joukossa ei ole oikeastaan toimenpidettä, joka ei olisi ollut esillä viime vuosina Suomessa käydyissä keskusteluissa. Suomessa on viime vuosina tehty paljon töitä kierrätyksen edistämiseksi, muun muassa käynnistetty tutkimus- ja selvityshankkeita, toteutettu yhteistyöprojekteja, ja myönnetty rahoitusta tutkimukseen, kehitykseen ja investointeihin.

Mikäli myönteinen kehitys jatkuu, niin Suomi voi hyvinkin saavuttaa 50 prosentin kierrätystavoitteen 2020 mennessä. Tämä vaatii kuitenkin edelleen kaikkien osapuolien aktiivisuuden lisäämistä – kuntien, jätehuoltoyritysten ja jätteen tuottajien. Sen sijaan yli 50 prosentin kierrätysasteen saavuttaminen edellyttää paljon suurempia ponnisteluita, jotta tärkeät uudistukset saadaan aikaiseksi. Yksi kriittinen tekijä jatkon kannalta on se, miten varmistetaan kierrätyskapasiteetin riittävyys.

Biojätteen erilliskeräysvelvoite tullee omalta osaltaan vauhdittamaan biojätteen teollista käsittelyä niin suomessa kuin muissakin EU-maissa. Biojätteen teolliseen käsittelyyn tarvitaankin lisää investointeja lähivuosina. Biojätteen erilliskeräyksen lisäys on kustannustehokas keino parantaa kierrätysastetta Suomessa, sillä biojäte on painavaa. Biojäte myös helposti pilaa muita jätejakeita, joten biojätteen erilliskeräyksen kautta myös muiden jätejakeiden kierrätys paranee.

 

  • Lausunnot

    Lausuntojen antaminen on tärkeä osa Suomen Biokaasuyhdistyksen toimintaa. Lausunnoilla yhdistys pyrkii vaikuttamaan biokaasualan, biokaasuteknologian käytön ja yleensä uusiutuvan energian suotuisaan kehitykseen Suomessa ja EU:ssa.