Kannanotto: Biokaasuyhdistys kannattaa liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän toimenpideohjelmaesitystä

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama liikenteen ilmastopolitiikan asiantuntijaryhmä julkaisi 12.12.2018 Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045 -loppuraportin. Asiantuntijaryhmän tehtävänä oli selvittää ja arvioida keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voitaisiin poistaa vuoteen 2045 mennessä. Tässä kirjoituksessa on esitetty Suomen Biokaasuyhdistys ry:n näkemyksiä ILMO45-toimenpideohjelmaan.

Liikennesektorin päästöt haltuun lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä

Toimet liikenteen päästöjen vähentämiseksi ovat välttämättömiä sekä kiristyvien että jo sovittujen kv-ilmastovelvoitteiden valossa. EU-lainsäädännön mukaan Suomen tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 39 prosentilla taakanjakosektorilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Kansallisella tasolla Suomi on sitoutunut vähentämään liikenteen päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Tieliikenne muodostaa yli 90 prosenttia kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä noin 60 prosenttia syntyy henkilöautoliikenteestä. Liikenteen osuus Suomen taakanjakosektorin päästöistä on noin 40 prosenttia. Tulevaisuudessa energiantuotannon päästöjen vähentymisen myötä paineet taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi tulee entistä kriittisemmiksi. Liikkumissysteemin kehittäminen on tarpeen myös ilmanlaadun parantamiseksi ja ruuhkien kitkemiseksi taajamissa; kaupunkialueiden tiivistyminen ja kaupungistuminen edellyttävät muutoksia liikkumissysteemiin.

Laaja ja laadukas toimenpideohjelma

Loppuraportissa esitetään toteuttamiskelpoinen toimenpideohjelma, joka koostuu kaikkiaan 29:stä toimenpiteestä. Kaiken kaikkiaan työryhmän ehdottaa toimia liikkumisen tapojen muuttamiseksi, ei liikkumisen vähentämiseksi.

Suomen Biokaasuyhdistys ry näkee, että esitetyt toimenpiteet ovat asianmukaisia ja tarpeellisia. Liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttaminen edellyttää laajan toimenpideyhdistelmän toteuttamista. Tähän asiantuntijaryhmän toimenpideohjelma vastaa mielestämme hyvin. Liikenteen päästöt voidaan poistaa yhdistelemällä toimenpiteitä, joilla tähdätään kestäviin liikkumismuotoihin siirtymiseen, tehokkaimpiin tavarakuljetuksiin, autokannan uusiutumiseen ja muuttamiseen vähäpäästöiseksi.

Toimenpideohjelmassa on erityisen hyvää se, että se on riittävän laaja ja siinä esitetään useita eri toimenpiteitä. Toimenpideohjelman valmistelun yhteydessä on myös kuultu kattavasti sidosryhmiä. Sähköiseen kyselyyn tuli noin 10 000 vastausta. Toimenpideohjelmassa huomioidaan mielestämme riittävän laajasti yleiset ilmastopolitiikan ja liikennevälineteknologian kehityssuunnat. Toimenpideohjelmassa nostetaan ansiokkaasti esille ratkaisuja, jotka sopivat Suomen olosuhteisiin ja nojaavat kansallisiin vahvuuksiimme.

On ymmärrettävää, että toimenpideohjelman vaikutusten arviointi on suppea. Työn tarkoituksena olikin esittää ehdotus toimenpiteistä ja jättää päätöksenteko lopullista toimenpiteistä hallinnolle ja poliittiselle tasolle. Onkin tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa kattavammat vaikutusten arvioinnit osana seuraavaa työvaihetta, esimerkiksi arvioitaessa liikenneveromuutosta. Verokysymyksiä mietittäessä tulee joka tapauksessa ottaa huomioon laajempi verotuskehys, mikä onkin tuotu esille useaan otteeseen raportissa.

Liikkuminen on edullista jatkossakin, kunhan vaan ennakoidaan

Toimenpideohjelmassa on onnistuttu myös siinä, että siinä katsotaan toimenpiteitä aidosti vuoteen 2045 asti. Näin voidaan varmistaa kokonaisuuden huomioiminen ja varmistaa toimintaympäristön ennakoitavuus, joka on edellytys investoinneille. Päästöjen vähentäminen vaatii erittäin merkittäviä muutoksia nykyiseen liikennejärjestelmään, ja toimenpiteitä on tarpeen jatkaa määrätietoisesti seuraavien vuosikymmenien ajan. Osa toimenpiteistä tulee aloittaa erittäin nopealla aikataululla, jotta päästövähennystoimissa pysytään asetetussa aikataulussa – ei kansallisen liikennepolitiikan asettamassa aikataulussa vaan laajemmin asetetussa kansainvälisen ilmastopolitiikan asettamassa aikataulussa.

Julkisessa keskustelussa on nostettu äänekkäimmin esille ja kritisoitu yksittäisiä toimenpiteitä, kuten veromuutosehdotuksia. On selvää, että muutoksia tarvitaan laajalla rintamalla ja ne tulevat koskemaan jokaista meitä, halusimme tai emme. Globaaleihin trendeihin meidän suomalaisten on hyvin vaikea vaikuttaa – ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja maankäytön muutokset tulevat muuttamaan ihmisten liikkumista kaikkialla maailmassa. Tällä tulee olemaan vaikutusta esimerkiksi siihen, että fossiilisten polttoaineiden hinnat nousevat ja liikkuminen muuttuu kohti tehokkaampia ja vähäpäästöisempiä ratkaisuja.

Kun kansallisella tasolla ryhdytään toimiin riittävän ajoissa, on mahdollista vaikuttaa paremmin tulevaan kehitykseen ainakin siltä osin, mihin me suomalaiset voimme itse vaikuttaa. ILMO45-työn kautta on mielestämme onnistuttu käynnistämään keskustelu tarvittavista toimista liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Keskustelun aloittaminen ja konkreettisiin toimenpiteisiin ryhtyminen riittävän ajoissa mahdollistaa sen, että suomalaiset voivat jatkossakin liikkua omien tarpeidensa mukaisesti maalla ja kaupungeissa edullisesti ilman että tingitään ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisesta.

”Edullinen liikkuminen on mahdollista myös keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä ilman että tingitään ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisesta”, sanoo toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä

Biokaasulla oikeutetusti suuri rooli liikenteen päästöjen vähentämisessä

Suomen Biokaasuyhdistys ry näkee, että Suomessa biokaasun liikennekäytön osuus voisi olla noin 2,5 TWh vuonna 2030 ja vuonna 2045 noin 10 TWh:a, kuten on esitetty ILMO45-loppuraportissa. Energiamäärällä mitattuna biokaasua olisi liikennekäytössä vuonna 2045 lähes yhtä paljon kuin uusiutuvaa dieseliä eli noin 10 TWh. Suomen Biokaasuyhdistys ry:n näkemyksen mukaan Suomen biokaasun kokonaistuotanto voi kuitenkin olla tätä suurempi, sillä biokaasun teknistaloudelliseksi tuotantopotentiaaliksi on arvioitu Suomessa noin 10 TWh (mädättämällä tuotettu) ja teoreettiseksi raaka-ainepotentiaaliksi jopa yli 20 TWh. Biokaasua voidaan käyttää liikennekäytön ohella myös lämmön ja sähkötuotantoon sekä syöttää kaasuverkkoon ja hyödyntää sen kautta eri tavoin. Esitettyihin tuotantotavoitteisin pääseminen vaatii kuitenkin paljon työtä ja erityisesti poliittista tahtotilaa.

Raportissa tunnustetaan biokaasun vahvuudet, joita ovat kotimaisuus, uusiutuvuus ja vähäpäästöisyys. Biokaasu tuotetaan jätteistä ja sivuvirroista, joten se ei kilpaile ruuantuotannon kanssa samoista resursseista. Kasvihuonepäästöjen osalta biokaasu on laskennallisesti nollapäästöinen. Biokaasun etuina voidaan pitää myös sitä, että se voi vähentää myös maatalouden päästöjä. Maatalouden sivuvirtoja voidaan hyödyntää biokaasun tuotannossa ja näin välttää metaanin vapautuminen ilmakehään. Biokaasulaitoksen mädätysjäännöksestä voidaan valmistaa lannoitteita, joilla voidaan korvata mineraalisista ja fossiilista lähteistä peräisin olevia lannoitteita.

Liikennesysteemin näkökulmasta biokaasua tarvitaan vähentämään painetta lisätä nestemäisten biopolttoaineiden osuutta liikenteen päästövähennyksissä. Nestemäisten biopolttoaineiden kysynnän odotetaan nousevan, minkä odotetaan nostavan polttoaineen hintoja ja asettavan haasteita kestävästi tuotetun raaka-aineen hankintaan.

”Vuonna 2030 Suomessa on noin 670 000 sähköautoa ja noin 130 000 kaasuautoa ja vuonna 2045 noin 2 miljoonaa sähköautoa ja noin 250 000 kaasuautoa. Raskaassa kalustossa vastaavat tavoitteet ovat vuonna 2030 noin 7 000 sähköautoa ja noin 6 000 kaasuautoa ja vuonna 2045 noin 42 000 sähköautoa ja 22 000 kaasuautoa”, esitetään toimenpideohjelmassa.

Toimenpide-ehdotukset biokaasun tuotannon lisäämiseksi ovat hyviä

Toimenpideohjelmassa on esitetty useita toimenpiteitä biokaasun käytön lisäämiseksi, mitkä ovat tervetulleita. Tärkeitä toimenpiteitä ovat ehdottomasti tuotannon investointituet, hankintatuet ja jakeluinfrastruktuurituet sekä sellaisten verotusratkaisujen käyttöönotto, jotka aidosti ohjaavat vähäpäästöisten ja nollapäästöisten henkilö- ja raskaiden ajoneuvojen ostamiseen ja käyttämiseen. Kansallinen suunnitelma uusiutuvien polttoaineiden kestävästä tuotannosta on myös tarpeellinen toimenpide. Biokaasuyhdistys ry:n mielestä biokaasusektorin kehittämistä voitaisiin lisäksi vielä merkittävästi vauhdittaa kansallisella biokaasusektorin kehitys- ja toimenpideohjelmalla, jossa mukana olisi kattavasti biokaasun kestävän tuotannon ja käytön ohella myös ravinteiden kestävän kierron varmistaminen. Biokaasun kehitys- ja toimenpideohjelman valmistelussa ja toteuttamisessa tulisi olla kattavasti mukana asiantuntijat hallinnosta, ministeriöistä ja sidosryhmistä koko arvoketjun varrelta.

Yksittäisistä toimenpiteistä haluamme nostaa esille biokaasun verottomuuden jatkamisen, joka on mielestämme erittäin oleellinen toimenpide kansallisen biokaasusektorin kehittymisen varmistamiseksi ja vauhdittamiseksi. Pyytäisimmekin, että hallinto aloittaisi pikaisesti toimet biokaasun verottomuuden jatkamisesta määräajaksi (10 vuotta). Katsomme, että päätös olisi energiaverodirektiivin ja komission ohjeistuksen mukainen, sillä komissio on hyväksynyt vastaavat veroetuudet myös biokaasun edelläkävijämaiden Ruotsin ja Saksan kohdalla. Biokaasumarkkinoita ja -infrastruktuuria ollaan vasta rakentamassa ja sen vuoksi tukimekanismi on perusteltua tietyn siirtymäkauden ajan, jotta kotimainen biokaasuliikennemarkkina saadaan luotua, eikä positiivista kehitystä heikennetä epävarmuudella tulevaisuudesta.

”Tahtotila + nopeus + kokonaistarkastelu + rohkeus + ennakoitavuus”, peräänkuuluttaa Suomen Biokaasuyhdistys ry

Eväitä jatkotyöhön

Loppuraportti esittää asiantuntijatyöryhmän ehdotuksen toimenpideohjelmaksi liikenteen päästöjen poistamiseksi, mutta lopulliset päätökset tehdään hallinnossa ja poliittisella tasolla. Suomen Biokaasuyhdistys ry:n mielestä ILMO45-raportti antaa hyvät raamit päästöjen vähentämiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ilmastoliikennepolitiikan kehittämiseksi ennakoidusti.

Jatkotyön osalta Suomen Biokaasuyhdistys ry peräänkuuluttaa:

  • Nopeita toimenpiteitä, sillä osaan toimenpiteistä on ryhdyttävä välittömästi, koska järjestelmän muuttaminen vaatii oman aikansa ja yksittäiset laitosinvestoinnitkaan eivät synny hetkessä.
  • Kokonaiskuvan pitäminen riittävään laajana, jotta vältytään osaoptimoinneilta. Liikennepolitiikan ja energiapolitiikan rajat tulevat jatkossa hämärtymään. Jatkossa luonnonvaroihin liittyvät kysymykset, luonnon monimuotoisuus ja maatalouspolitiikka ovat entistä tärkeämpiä asioita huomioon otettavaksi ilmasto- ja energiapolitiikoissa.
  • Toimenpiteiden jalkauttamisessa huomioidaan kokonaisuus, sillä liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttaminen edellyttää laajan toimenpideyhdistelmän toteuttamista. Kokonaisuuden hallinta voidaan varmistaa ainakin täsmällisellä seurannalla ja varmistamalla yhteinen tahtotila liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
  • Sidosryhmät tulisi osallistaa myös jatkotyössä. Biokaasuyhdistys on mielellään mukana jatkotyössä.

Lisätiedot: Anna Virolainen-Hynnä, Toiminnanjohtaja, Suomen Biokaasuyhdistys, +358 400 987 805, anna.virolainen-hynna@biokaasuyhdistys.net

  • Lausunnot

    Lausuntojen antaminen on tärkeä osa Suomen Biokaasuyhdistyksen toimintaa. Lausunnoilla yhdistys pyrkii vaikuttamaan biokaasualan, biokaasuteknologian käytön ja yleensä uusiutuvan energian suotuisaan kehitykseen Suomessa ja EU:ssa.