Lausunto koskien Valtioneuvoston selvitystä (E 88/2015 vp): Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

Lausunto koskien Valtioneuvoston selvitystä (E 88/2015 vp): Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma
Viite: Maa- ja metsätalousvaliokunnan asiantuntijalausuntopyyntö Suomen Biokaasuyhdistys ry:lle 20.4.2016

Suomen Biokaasuyhdistys ry kiittää kutsusta tulla kuultavaksi asiantuntijana sekä tähän liittyvästä lausuntopyynnöstä.

Biokaasuyhdistys kannattaa biokaasun tuotantoa ja ravinteiden kierrätystä, jossa huomioidaan toiminnan ympäristövaikutukset kokonaisvaltaisesti. Kokonaisvaltainen tarkastelu tulee olla myös kiertotalouden toimintasuunnitelman ohjenuorana.

Yleisesti ottaen Biokaasuyhdistys kannattaa kansallisten ratkaisujen mahdollistamista, koska luonnonolosuhteet eri puolilla EU:ta ovat hyvin erilaiset. Lisäksi Biokaasuyhdistys haluaa vahvistaa kokonaisvaltaista tarkastelua, koska sektoripolitiikka hajottaa mm. biokaasutoiminnan eri sektoreille, jolloin sen merkitystä kokonaisuuden kannalta ei ymmärretä ja se mielletään usein varsin merkityksettömäksi.

Biokaasuyhdistys lausuu kannanottonaan tarkemmin seuraavaa:
1. Jätemateriaalit on ohjattava energia- ja materiaalitehokkuuden mukaisiin käsittelyratkaisuihin. Kaikki mahdollinen kiertoon kelpaava materiaali on ohjattava materiaalihyötykäyttöön tai yhdistettyyn materiaali- ja energiahyötykäyttöön ennen polttoa ja/tai kaatopaikkasijoitusta. Esimerkiksi yhdyskuntajätevesilietteistä tuotetaan ensin arvokas biokaasu ja otetaan talteen mahdollisimman iso osa ravinteista, jonka jälkeen loppujäännös voidaan ohjata termiseen käsittelyyn, mikäli turvallista kierrätystä ei muulla tavoin voida varmistaa. Toisaalta on syytä edistää keinoja, joilla jätevesiin päätyneet haitalliset orgaaniset yhdisteet ja lääkeaineet voidaan poistaa tai tuhota. Kriittiseksi luokitellun fosforin talteenottoon jätevedenpuhdistamoilla tulisi aktiivisesti hakea muita saostuskemikaaleja tai teknologioita kuin rauta- ja alumiinisuolat, jotka saostavat fosforin erittäin vaikeasti hyödynnettävään muotoon. Ko. saostusmenetelmä on yleisesti käytössä Suomen jätevedenpuhdistamoilla, jolloin fosforin vapauttamiseen kasveille käyttökelpoiseen muotoon vaaditaan kovia prosessointimenetelmiä.

2. Biokaasuntuotannossa on tarkasteltava kokonaisketjuja raaka-aineen synnystä lopputuotteiden kestävään hyödyntämiseen saakka. Orgaanisen jätteen hyödyntämisratkaisuissa on huolehdittava, etteivät jätesektorin päästöt siirry maataloussektorille. Tarvitaan teknologisia ratkaisuja kestävään ja turvalliseen ravinteiden hyötykäyttöön tarkoittaen sekä ravinteiden talteenottoteknologioita biokaasulaitosten yhteydessä että uusia levitysteknologioita peltokäytössä. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi kaikessa toiminnassa on huomioitava myös muut ilmastopäästöt, kuten ammoniakkipäästöt, sekä vesistövaikutukset. Biokaasutuotantolaitos yhdistettynä ravinteiden talteenottoteknologioihin mahdollistaa oikein toteutettuna jäteperäisten raaka-aineiden sisältämän orgaanisen aineen ja ravinteiden turvallisen kierrättämisen takaisin alkutuotannon ja teollisuuden tarpeisiin maaperän laatua vaarantamatta tuottaen samalla energiatehokkaasti puhdasta uusiutuvaa energiaa, jota voidaan hyödyntää moninaisesti, kuten liikennepolttoaineena.

3. Kokeilukulttuurin edistäminen. Tutkimus- ja selvityshankkeiden rahoittamisen lisäksi täytyy löytyä rahoitusta käytännön pilotointihankkeisiin. Kiertotalouden toimijat ovat usein pieniä toimijoita, joiden taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Uusien teknologioiden teknisiä haasteita ei yleensä voida ratkaista kuin vasta laitosmittakaavassa, mikä edellyttää riittävän kokoisten kokeilulaitosten käynnistämistä. Toisaalta samalla tarvitaan viranomaisilta avointa suhtautumista erilaisiin, uusiin teknologioihin, jotka eivät välttämättä sovi perinteisten teknologioiden raja-arvoihin. Uudet teknologiat voivat esim. olla tehokkaampia joidenkin päästöjen suhteen ja taas ehkä hiukan heikompia joidenkin toisten raja-arvojen suhteen. Mutta tällöin niitä ei pidä pitää automaattisesti huonompina kuin perinteisiä teknologioita.

4. Teknologioiden kehittämisen ja käyttöönoton turvaaminen. Erilaiset teknologiat kehittyvät koko ajan ja mm. BREF-säädöksissä on varattava mahdollisuus myös muiden kuin säädöksissä mainittujen teknologioiden käyttöönottoon, jos ne toimivat vähintään yhtä hyvin.

5. Uusien kierrätysravinnetyyppien/lannoitevalmisteiden markkinoille pääsyn tulee olla joustavaa. EU:n lannoitevalmistelainsäädännön kokonaisuudistuksessa tulee varmistaa, että uusia raaka-aineita ja lannoitevalmisteita voidaan joustavasti hyväksyä listoille mukaan. Ravinteiden talteenottoteknologioiden kehitystyö on alkanut vasta viime vuosina ja on oletettavaa sekä toivottavaa, että tämä työ tuo uusia, kierrätysravinnetuotteita markkinoille.

6. End-of-waste-kriteeristöä kaivataan nopeasti helpottamaan sektorirajojen ylittävää toimintaa. Esimerkiksi teollisuudessa halutaan hyödyntää kierrätysravinteita kemikaalinomaisesti, mutta kierrätysravinteet luokitellaan jätteiksi, joiden käyttöä säädellään lannoitevalmistelainsäädännön kautta. Lannoitevalmistelainsäädäntö pohjautuu kuitenkin maatalous- ja viherrakentamiskäyttöön.

7. Tarvitaan pitkän tähtäimen kotimainen kiertotalousstrategia ml. biokaasustrategia, joka kannustaa teknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon, tuotannon lisäämiseen sekä kysynnän, erityisesti liikennesektorilla, kasvattamiseen. Strategian tulee määritellä myös suuntaviivat lainsäädännölle ja sen mahdollisille muutoksille, jotta toimijat voivat ennakoidusti kehittää toimintaansa haluttuun suuntaan.

28. huhtikuuta 2016
Suomen Biokaasuyhdistys ry:n hallitus
info@biokaasuyhdistys.net

  • Lausunnot

    Lausuntojen antaminen on tärkeä osa Suomen Biokaasuyhdistyksen toimintaa. Lausunnoilla yhdistys pyrkii vaikuttamaan biokaasualan, biokaasuteknologian käytön ja yleensä uusiutuvan energian suotuisaan kehitykseen Suomessa ja EU:ssa.