Seminaari: Biokaasuala biokiertotalouden keskiössä

Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin EnviroExpo14-messujen yhteydessä Biokaasuyhdistyksen seminaari 1.10.2014. Seminaarin teemana oli Biokaasu osana biotalousstrategiaa. Tilaisuuden avasi yhdistyksen puheenjohtaja Mika Laine, jonka jälkeen ensimmäisen puheenvuoron sai Sitran johtaja Mari Pantsar-Kallio. Hän johdattelija kuulijat biotalouden maailmaan tarpeiden pohjalta – ilmastonmuutos ja uusiutumattomien raaka-aineiden niukkuus ajavat hakemaan talouskehitystä ja liiketoimintaa biotalouden alalta. Esityksessä käsiteltiin biotalousstrategian pääkohtia ja toimintamalleja, joilla voitaisiin korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energiamuodoilla. Tässä Pantsar-Kallio korosti julkisten hankintojen merkitystä uusien ratkaisujen kehittymisen ja käyttöönoton vauhdittajana. Pantsar-Kallio kannusti sijoittajia harkitsemaan sijoituskohteita sen perusteella, millainen vaikutus niillä on ilmastonmuutokseen. Hiiliriski on biotalouden ajuri, jolla sijoittajat ohjataan panostamaan biotalouteen, pois hiiltä käyttävistä kohteista. Näin pyritään kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Tässä biokaasun tuotanto ja siihen kytkeytyvä ravinteiden kierrätys ovat keskiössä. Lopuksi kuultiin uutinen, että Suomen tavoite on luopua kivihiilen käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Biokaasun hyödyntämisestä ja jalostuksesta liikennepolttoaineeksi kertoivat Höyrytys Oy:n liiketoimintajohtaja Jörgen Bärlund sekä Envor Biotech Oy:n tuotantojohtaja Mika Laine. Bärlund keskittyi esityksessään biokaasusta jalostettavan biometaanin tuotannon teknisiin ratkaisuihin, kun taas Laine valotti biokaasun hyödyntämistä liikennebiopolttoaineena lähinnä kuluttajan näkökulmasta. EU ohjaa kasvattamaan biopolttoaineiden, täten myös biometaanin, liikennekäytön osuutta vuoteen 2020 mennessä , mikä velvoittaa mm. rakentamaan kaasutankkauspisteitä 150 km:n välein. Molemmat esiintyjät uskoivat kaasualan merkittävään kasvuun lähivuosina, mitä jo ennakoi mm. viimeaikaiset päätökset Suomeen sijoitettavasta kolmesta LNG terminaalista. Esityksensä myötä Laine toi myös terveiset elokuun lopulla Reykjavikissa pidetystä NBC -konferenssista, jonka merkeissä seuraavan kerran kokoonnutaan Suomessa, syyskuussa 2016 (6th Nordic Biogas Conference).

Biokaasun nesteytyksestä eli LNG-teknologiasta kertoi tarkemmin Stefan Fältén Wärtsilä Finland Oy:stä. Yrityksellä on biokaasu-LNG-laitos Oslossa.. Metaanin nesteytys tapahtuu kylmätekniikalla, noin -162 °C:ssa. Toisaalta, hiilidioksidi kiinteytyy jo noin -78 °C:ssa, joten biokaasu on puhdistettava hyvin ennen nesteytystä, jotta vältytään kiinteän CO2:n aiheuttamilta putkitukoksilta. Valmiissa tuotteessa hiilidioksidia on jopa alle 50 ppmv. Tuloksena saadaan siis erittäin puhdas metaani, esittäjän mukaan liiankin puhdas tuote moniin bulkkikäyttötarkoituksiin, mutta LNG_n etu korostuu pitkillä kuljetusmatkoilla.

Ravinnekierrosta osana biotaloutta ja tulevaisuuden business-mahdollisuutena kuultiin seminaarissa kolmessa esityksessä. Professori Lassi Linnanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta puhui kestävästä ravinnetaloudesta, ravinteiden käytön tehostamisesta sekä kierrätyksestä eli jo käyttöön otettujen ravinteiden palauttamisesta tuotantoon. Linnanen nosti tärkeimmiksi syiksi ravinnetalouden kestävyyden kehittämiselle mm. kasvavan väestömäärän maapallolla, ja alueellisesti myös Itämeren tilanteen. Globaalisti ruokaturva nousee haasteeksi jo lähimmän 30 vuoden aikana. Kolmivuotisen (2012-14) NUTS-hankkeen puitteissa on kehitetty ravinnejalanjälki, joka on nyt ensi vaiheessa kehitetty typelle ja fosforille, ja sovellettu elintarvikeketjulle: merkki antaa kokonaiskuvan ravinteiden käytöstä yksittäisen elintarvikkeen tuotanto- ja kulutusketjussa. Esityksessä käytiin konkreettisesti läpi N- ja P-jalanjäljen esimerkkitarkastelut yhdelle elintarviketuotteelle. Ravinnejalanjälkitarkastelua voidaan käyttää myös muissa tuote- ja palveluketjuissa, kuten metsäteollisuuden tuotteille, bioenergiajärjestelmille ja biomateriaaleille, sekä kosmetiikka-, lääke-, ja entsyymiteollisuuden tuotteille.

Biokaasulaitoksen rejektivedestä jalostettujen kierrätysravinteiden teollisia käyttösovelluksia esittelivät sekä Biovakka Suomi Oy:n kehityspäällikkö Teija Paavola että Envor Biotech Oy:n kehityspäällikkö Teemu Aittamaa. Biovakan Vehmaan biokaasulaitoksella tuotetaan N:P-konsentraattia, jota voidaan käyttää kemikaalina mm. korvaamaan ostokemikaaleja teollisuuden jätevedenpuhdistamolla. Paavolan mukaan biokaasulaitoksilta jalostettavat ravinnetuotteet tulevat jatkossa yhä enemmän määrittelemään mm. mitä raaka-aineita on järkevä ottaa käsittelyyn. Biovakan tulevaisuutta ovat paitsi laadukkaat ravinnetuotteet myös nesteytetyn biokaasun tuotanto.

Envor Biotech Oy:n Forssan laitoksella tuotetaan ammoniumsulfaattia typpipitoisesta rejektivedestä. Yritys on rakentanut vuoden 2013 aikana rejektivesien käsittelyyn soveltuvan typenpoistolaitoksen, joka ottaa talteen n. 90-95 % rejektiveden sisältämästä typestä. Ammoniumsulfaattiliuosta käytetään maataloudessa NS-lannoitteena ja teollisuudessa raaka-aineena. Teollisia käyttövaihtoehtoja on useita. Aittamaa esitteli yksityiskohtaisesti ammoniumsulfaatin valmistusprosessin ja siinä käytettävät tekniset ratkaisut.

Tilaisuuden viimeisessä esityksessä asiakaspäällikkö Pasi Laajala MTT Sotkamon yksiköstä kertoi Sotkamoon rakenteilla olevasta biokaasulaitoksesta. Investointi toteutetaan osana VuoGas-hanketta, jossa tavoitteena on rakentaa nurmea, säilörehumuodossa, raaka-aineena käyttävä termofiiliseen kuivamädätykseen pohjautuva biokaasulaitos. Projektilla on muitakin tavoitteita, kuten toimia esimerkkinä uusien biokaasulaitosten suunnittelulle sekä tukea julkista päätöksentekoa. Maatilakokoluokan biokaasutehdas käynnistyy syksyllä 2014 ja tavoitteena on korvata lämmityksessä käytettävä kevyt polttoöljy tuotetulla biokaasulla. Tulevaisuudessa biokaasua on tarkoitus saada myös autojen ja traktorien tankkeihin. Biokaasun ohella nurmesta saadaan luonnollisesti lannoitetta pelloille.

Seminaaritilaisuus valotti biokaasualan ajankohtaista tilannetta monipuolisesti ja tuoden hyvin esiin biokaasuteknologian tärkeää roolia sekä osana energia- ja kaasutaloutta että kiertotaloutta. Tilaisuuden lopuksi pj Laine toivotti jo kaikki tervetulleeksi v. 2016 järjestettävään NBC konferenssiin!

Tämän seminaarikoosteen kirjoittivat tilaisuuteen osallistuneet Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristöbiotekniikan opiskelijat Iina Saukko, Satu Nokkonen, Kati Alén, Helena Kallio, Teemu Kiiskinen ja Katja Lehkonen.

Kati Alén, Helena Kallio, Teemu Kiiskinen, Katja Lehkonen, Satu Nokkonen ja Iina Saukko

  • Lausunnot

    Lausuntojen antaminen on tärkeä osa Suomen Biokaasuyhdistyksen toimintaa. Lausunnoilla yhdistys pyrkii vaikuttamaan biokaasualan, biokaasuteknologian käytön ja yleensä uusiutuvan energian suotuisaan kehitykseen Suomessa ja EU:ssa.